Ketterä monisalkunhallinta on kokonaisketteryyttä

Ketterä monisalkunhallinta on kokonaisketteryyttä

Ketterä tekeminen on tullut mukaan osaksi hankesalkkuja ja konkreettisemmin ketteryys tuodaan osaksi monisalkunhallintaa. Ketterän tekemisen rinnalla tehdään jatkuvasti myös vesiputousmallisesti investointi- ja kehitysprojekteja ja näiden välinen suhde on tärkeä osa projektikulttuuria.

Yksinkertaisuudessaan ketterässä monisalkunhallinnassa kyse on siitä että asiakkaille tuotettavaa arvoa ja vaikuttavuutta voidaan johtaa sujuvasti osana palvelu- tai tuotesalkkua tai osana sovellus- tai prosessisalkkua.

Luonnollisin ja loogisin tapa mitata vaikuttavuutta ja syntyvää arvoa on aina siellä missä se syntyy.

Projekti- ja hankesalkussa luodaan edellytykset joiden lopputuloksien kautta tuotetaan mitattava arvo esim. palveluiden ja prosessien eri mittarien kuten käytännön esimerkkinä NPS-, CES- tai KPI-mittarien kautta.

Laajasti käytetty Net Promoter Score eli NPS kuvaa kuinka asiakkaat suosittelisivat palvelua tai prosessia muille. Uudempi tulokas eli Customer Effort Score eli CES puolestaan kuvaa kuinka vaivatonta asiakkaan on asioida olemassa olevan palvelun kanssa. Vanha tuttu Key Performance Indicator eli KPI taas sitä kuinka tehokkaasti prosessimme toimii esim. läpimenoajan tai prosessiin käytetyn työajan suhteen.

Ketterä monisalkunhallinta on lopulta kokonaisketteryyttä

Ketterä monisalkunhallinta alkaa ketterästi projekti- tai hankevaiheessa jossa tuotetaan MVP eli Minimum Viable Product eli pienin toimiva tuote ja nopean tuotantoon siirron jälkeen jatkuvalla kehittämisellä palvelu-, sovellus-, tuote- ja prosessisalkuissa näppärästi ja ketterästi jalostetaan asiakkaalle tai toiminnalle syntyvää hyötyä juuri mm. NPS, CES, KPI jne mittareilla johdettuna.

Hanke- tai projektivaiheessa vastaava asiakashyöty voidaan mitata näppärästi asiakastoimitusprojekteissa mutta palvelutoiminnan, prosessikehityksen, tuotekehityksen tai sovelluskehityksen projekteissa varsinainen hyöty syntyy välillisesti projektille ja hankkeelle vasta lopputulosten siirtyessä tuotantovaiheeseen. Tässä vaiheessa hanke tai projekti on projektisalkussa päättynyt ja alkaa varsinainen ketterä monisalkunhallinta eli kokonaisketterästi ja näppärästi toteutettu jatkokehitys jatkuu seuraavissa salkuissa.

Yksi käytännön syy miksi kokonaisketteryys toteutuu eri salkkujen kuten palvelu-, sovellus-, tuote- ja prosessisalkut on sekin että tällä tasolla ovat myös organisaation linjatyöhön kiinnitetyt resurssit. Ja jotta resurssisuunnittelun haasteiden varsinainen juurisyy voidaan ratkaista löytyy kokonaisketteryys monisalkunhallinnan kautta. Eli sieltä missä arvo ja hyöty lopulta voidaan konkreettisesti mitata ja missä resurssit ja kyvykkyydet pysyvämmin ovat.

Sovellussalkussa ensisijainen kytkös tuotettavalle arvolle löydetään loogisesti sitä hyödyntävien palveluiden, prosessien tai tuotteiden kautta.

Käytännön kokemus sovellusten suoraan kytkemiseen strategiaan tuntuu usein epäluontevalta mutta ottamalla sovellussalkussa kytkös palveluihin, prosesseihin tai tuotteisiin on kytkentä looginen ja yhteys näin strategiaan kirkkaampi.

Jos kokonaisuus ei ole organisaation kannalta kunnossa – syö kulttuuri kokonaisketteryyden aamupalaksi

Organisaation kokonaisketteryys on lopulta ketterää monisalkunhallintaa ja jatkuvat kehittämisen toteuttamista organisaation toimintakulttuurin ehdoilla. Lopulta kulttuuri syö ketterän monisalkunhallinnankin eli kokonaisketteryyden aamupalaksi jos se ei mukaudu organisaation arvoihin.

Lue tarkemmin lisää suosituista ja näppäristä Thinking Portfolio salkuista ja lataa Thinking Portfolio Whitepaper.

 

 

 

 

 

Esa Toivonen
Puh 040 733 6670
esa.toivonen@thinkingportfolio.com

Share This