Projektisalkku SOTE- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tukena

Sote- ja maakuntauudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallintouudistuksen. Maakunnilla on tulevaisuudessa vastuulla mm. seuraavat tärkeät osa-alueet:

  1. Sosiaali- ja terveydenhuolto
  2. Pelastustoimi
  3. Ympäristöterveydenhuolto
  4. Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen eri tehtävät
  5. Alueiden ohjaus ja suunnittelu
  6. Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen

Projektisalkku luo hyvät edellytykset maakuntauudistuksen läpiviennille. Projektisalkku selkeyttää muutosprojektien tilannekuvan, selkeyttää päätöksentekoa ja päätösten taustoja sekä mahdollistaa raportoinnin eri ohjaus- ja johtoryhmille.

Voidaanko SOTE- ja maakuntauudistuksen toimeenpano tehdä yhdellä projektisalkulla?

On tärkeä suunnitella halutaanko SOTE:a, pelastustoimea, ympäristöterveydenhuoltoa sekä alueellisia kehitystehtäviä toteuttaa yhdellä projektisalkulla vai useammalla? Tämä edellyttää projektisalkun määrittelyn niin, että yhden tai useamman tietomalliltaan erillaisen projektisalkun johtamismallissa huomioidaan alueelliset tavoitteet ja tarpeet.

Maakunnan johdolla tulee olla tiedossa mitä tulisi tehdä jotta sille asetetut strategiset tavoitteet kuten mm. SOTE tulevat saavutetuiksi.

Yhtenä suurimmista haasteista tulee jatkossa olemaan maakunnan tavoitteiden ja strategian toimeenpano.

Mitä toimeenpano edellyttää?

Toimeenpano edellyttää toimenpiteitä kuten esim. toiminnankehittämistä, organisaation uudistuksia, palvelukehitystä ja investointeja.

Tästä siirrytään seuraavaan haasteeseen. Kuinka maakunnan johto osaa priorisoida kehittämisen kohteen (=panos/tuotos/riskit), asettaa kehitystehtävälle oikeat tavoitteet, nimetä resurssit ja realistisen aikataulun? Näissä väärä valinta luo riskin kehitystehtävälle epäonnistua jo ennen kuin varsinaisia töitä on aloitettu.

Muutoshanke tai kehitysprojekti on tuomittu epäonnistumaan (väärällä hetkellä – väärässä paikassa) jolloin sitä ei pelasta edes paras projektipäällikkö.

Mikäli maakunnan siirtymäkauden johdolla ei ole näkemystä kuinka nykyinen kehittämistoiminta on painottunut ja priorisoitu tavoitteiden suhteen, miten avainhenkilöt ovat käytettävissä ja miten projektin pitäisi aikataulullisesti sovittua nykyhetkeen – ei johto voi luoda hyviä edellytyksiä onnistua.

Strategian kirkastus ei auta kun on tekemisen ja toimeenpanon aika

Toimenpanovaiheessa ei tulisi siirtyä takaisin terävöittämään tai kirkastamaan maakunnan strategiaa. Silloin tulee priorisoida tekemisen kohteet järjestykseen, osoittaa resurssit ja aikataulu ja ryhtyä oikeasti tekemään.

Kun toimintaympäristö edellyttää strategian toimenpanolta eri tavalla priorisoituja toimenpiteitä – silloin maakunnan johdolta tarvitaan nopeita päätöksiä. Ilman päätöksiä ei toimenpiteiden suunnassa tapahdu muutosta. Projektit kun eivät muuta suuntaan vaan ne etenevät alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Katsomalla olemassa olevaa projektisalkkua tulisi nähdä mihin suuntaan se on maakuntaa viemässä. Jos projektisalkku ei sitä viesti ja ohjaa – ei projektisalkkua ole parametroitu päätöksenteon ja tavoitteiden kannalta oikein.

Tärkeä arvioida onko projektisalkku jo tuonut organisaation tavoitteeseen vai vieläkö ollaan matkalla. Onko aika määritellä uudet tavoitteet, uudet kehitystoimenpiteet ja antaa niille oikeat prioriteetit?

Kun projektit tulevat maaliin ja tuovat organisaatiolle mahdollistavia muutoksia – täytyy määrävälin vastaavasti katsoa miten koko projektisalkun kannalta on onnistuttu ja miten jäljellä olevat toimenpiteet jatkossa priorisoidaan.

Jätä kommentti

Share This