Salaisuus parempaan kokonaisarkkitehtuuriin ja yrityskulttuuriin

thinking portfolio järjestelmäsalkku kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuri on yrityksen arvokkain pääoma, jonka se voi itselleen luoda. Yrityksen liikearvoa määritettäessä keskeiset arvioinnin kohteet ovat yrityksen kokonaisarkkitehtuuri, parhaat asiakkaat, myydyimmät tuotteet ja sen luomat innovaatiot. Näiden intohimoinen ja aktiivinen kehittäminen on keskeinen osa tavanomaista paremman organisaation yrityskulttuuria.

Kokonaisarkkitehtuuri syntyy yhdessä asiakkaiden kanssa

Yrityskulttuuri, joka ei aidosti osaa kunnioittaa ja arvostaa kokonaisarkkitehtuuria, on väistämättä tuomittu hitaaseen trendiin menettämään markkinaosuutensa ja parhaat osaajansa kilpailijoille. Niin jää ajan mittaan jäljelle kannattamattomat asiakkaat, kokonaistaloudellisesti heikot tuotteet ja palvelut sekä henkilöstö, joka viihtyy vain omalla mukavuus alueellaan. Toimialat, joilla vallitsee regulaation tai muun järjestelyn kautta monopoli, tulee vastaavasti toiminnallaan rasittamaan yhteiskuntaa ja sitomaan yhteiskunnan rajallisia resursseja muilta sen toiminnoilta.

Tavanomaista parempi kokonaisarkkitehtuuri syntyy aina asiakkaasta ja synteesistä kannattavien asiakkaiden vaatimuksista. Tarkoittaen, että organisaatio joka antaa kokonaisarkkitehtuurinsa organisaatiossaan niiden henkilöiden vastuulle, jotka eivät ole säännöllisesti asiakkaidensa kanssa vuorovaikutuksessa, ei ole osannut hyödyntää kokonaisarkkitehtuurin potentiaalia liiketoiminnassaan.

Kokonaisarkkitehtuuri on lopulta sitä miltä se näyttää ja tuntuu

Johtoryhmä käsittelee ja tekee päätöksiä poikkeuksetta kokouksissaan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä. Menestyjäorganisaatiot ovat tästä hyvin tietoisia ja kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on heille inspiraation ja intohimon lähde. Menestyvät organisaatiot ymmärtävät myös, että kokonaisarkkitehtuuri on olemassa vain kun se pystytään viestimään ja visualisoimaan koko organisaatiolle. Kokonaisarkkitehtuuri on keskeinen ja erottamaton osa yrityskulttuuria. Oikeat ja tehokkaat menetelmät ja työkalut tähän ovat yksinkertaisia ja vaivattomia käyttää.

Menestyjäorganisaatio ei lähde tekemään kokonaisarkkitehtuurista ylidokumentoitua ja moniulotteista tiedettä vaan ymmärtää yksinkertaistamisen salaisuuden. Illuusio siitä, että kokonaisarkkitehtuuri olisi prosessikarttojen ja tietomallien dokumentoitu kokonaisuus on harha. Kokonaisarkkitehtuuri on yksinkertaisuudessaan sen miten organisaatio näyttäytyy asiakkailleen ja miten se luo innostuneelle henkilöstölleen edellytykset tavanomaista parempaan palveluun. Onnistuneen kokonaisarkkitehtuurin ja korkean asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden välillä on vahva kausaliteetti.

Kokonaisarkkitehtuuri koko organisaation intohimona

Koska kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen on hidas prosessi ja matka – ei siis projekti tai kehitysohjelma – on vaara, että organisaatio voi jäädä kokonaisarkkitehtuurinsa panttivangiksi. Hitaat trendit ja muutokset liiketoimintaympäristössä voivat viedä organisaation tilanteeseen, josta ulos murtautuminen edellyttää toimenpiteitä ja kyvykkyyttä, joihin omat voimat eivät riitä.

Hyvä tapa olisi välttää kehittämisvelan syntymistä ja aktiivisesti  ohjata esim. projekti-, sovellus-, järjestelmä- ja palvelusalkunhallinnalla sekä hyvällä strategiatyöllä organisaatiota suuntaan, jonka asiakkaat sille näyttävät. Vahvimmat menestyjät onnistuvat kytkemään oman kokonaisarkkitehtuurinsa menestyvien asiakkaidensa kokonaisarkkitehtuurin ja siten luoda aitoa merkitystä ja lupauksen tuottaa hyötyä asiakkaille myös tulevaisuudessa. Kokonaisarkkitehtuuri on koko organisaation asia ja vastuu – vastaavalla tavalla kuin laatu eli asiakkaiden odotusten ja vaatimusten mukaiset tuotteet ja palvelut.

 

Jätä kommentti

Share This