Verkostoituminen ja verkostojen johtaminen on keskeinen tämän päivän kyvykkyys niin julkissektorilla kuin muussa liike-elämässä.
Hyvinvointialueilla käynnistyvissä projekteissa on mukana monia sidosryhmiä ja hyvinvointialueen sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Verkostojen välillä ja sisällä tiedon jakaminen ja viestintä on erittäin tärkeää. Sähköpostit ja Teams-ryhmät eivät ole riittäviä määrämuotoisen viestinnän ja tilannekuvan muodostamisen välineitä.
Hyvinvointialue on verkosto, jota tulisi johtaa verkostomaisesti
Hyvinvointialue voi parantaa tiedolla johtamista ja viestintää käyttöönottamalla verkostosalkkuja, joilla eri verkostot voivat keskitetysti ja helposti jakaa tietoa tilannekuvasta, esittää ideoita ja ratkaisuehdotuksia ja jakaa tietoa käynnissä olevista projekteista ja niiden etenemisestä.
Verkostoissa on voima ja mahdollisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Muutosjohtaminen ja muutosjoustavuus ovat verkostojen välistä yhteistyötä. Epävarmuuden ajassa verkostot ovat myös ennakoinnin tuntosarvia. Mitä nopeammin tietoa voidaan jakaa, sitä nopeammin voidaan reagoida ja oppia.
Verkostosalkku kytkee hyvinvointialueen toimijat ja luo pohjan yhteisille toimintatavoille, palveluille ja prosesseille. Verkostosalkun kautta voidaan raportoida reaaliaikaista tilannekuvaa sekä asettaa kehittämiselle verkostotasolla yhteisiä tavoitteita ja mittareita. Verkostojen avulla saadaan enemmän ja nopeammin asioita aikaan kuin samalla energialla yksin. Varmistetaan ettei tehdä päällekkäisiä asioita eikä erisuuntiin vieviä ratkaisuja ja päätöksiä.
Verkostosalkku voidaan helposti kytkeä osaksi hyvinvointialueen muita salkkuja ja siten rakentaa kestävä ja helposti toimiva ekosysteemi muutosjohtamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Niin verkosto- kuin projektisalkunhallinnassa olisi hyvä painottaa 80 % tulevaisuuteen ja eteenpäin katsomista sekä ennakointia ja 20 % toteutuneen seurantaa ja raportointia.
