Yritysten kestävän kehityksen maisema on kehittymässä pelkästä raportoinnista ja maineeseen keskittymisestä kattavaksi ja todella vaikuttavaksi alueeksi, joka koskee koko organisaation toimintaa. Tällainen lähestymistapa edellyttää, että kestävä kehitys otetaan huomioon kaikilla liiketoiminta-alueilla (myös projektinhallinnassa).
Epävarmuus on harvoin kutsuttu vieras, mutta tällä hetkellä epävarmuudelle on plaseerattu pysyvä paikka jokaiselle suunnittelun ja päätöksenteon työpöydälle.
Yhä useampi organisaatio päättää organisoida projektisalkunhallintaa huomioiden eri liiketoiminta-alueiden tarpeita ja toimintatapojen kypsyyden. Monisalkunhallinta on ilmiö, joka on vahvistumassa. Yhä useammat yritykset ja julkishallinnon organisaatiot haluavat hyödyntää projektisalkunhallintaa päätöksenteossa monisalkunhallinnan keinoin. Näin voidaan hyödyntää toimialakohtaisia tietomalleja, priorisointia, projektimallia, riskienhallintaa ja budjetointia toimialaa tai liiketoiminta-aluetta tukevalla tavalla. Yli 350 salkun toteutuksen kokemuksella Thinking Portfoliolla nähdään monisalkunhallinnan trendin nousevan ennen kaikkea asiakkaiden konkreettisista tarpeista. Jos koko organisaatio tulee nostaa kyvykkyydessään projektisalkunhallinnassa tasolle, jota se vaativimmillaan tietyssä ...
Projektiportfolion rakennuksessa kannattaa tavoitella erinomaista, mutta ei täydellistä. Täydellisyyteen pyrkimisellä ja kaiken kattavalla portfoliolla hengästyttää itsensä ja muut. Meyer Turun Program Director Ilkka Rytkölä puhuu Projektipäivillä erinomaisen projektisalkun rakentamisesta. Rytkölä on ohjelmajohtaja NEcOLEAP-tutkimus- ja kehityshankkeessa ilmastoneutraalin risteilyaluksen kehittämisessä. Erinomainen projektisalkku ei synny vahingossa vaan se on suunniteltu tarpeeseen Projektisalkun kehittäminen on aloitettava maltilla. Projektihallintajärjestelmä pitäisi suunnitella tarpeeseen niin, että se tukee tekemistä aidosti. Oikean projektihallintamallin valintaan kannattaa Rytkölän mukaan käyttää tarpeeksi energiaa ja aikaa. Suunnitteluvaiheessa ...
Hyvinvointialueilla käynnistyvissä projekteissa on mukana monia sidosryhmiä ja hyvinvointialueen sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Verkostojen välillä ja sisällä tiedon jakaminen ja viestintä on erittäin tärkeää. Sähköpostit ja Teams-ryhmät eivät ole riittäviä määrämuotoisen viestinnän ja tilannekuvan muodostamisen välineitä.
Resurssisuunnittelu on ajaton viisaus onnistua niin hyvässä projektisuunnittelussa kuin jokaiselle organisaatiossa tärkeässä projektisalkunhallinnassa. Resurssisuunnittelu on kuin kirjanpito - se kertoo liikkumavaran sille mitä on käytettävissä suhteessa siihen mikä on jo sidottu tai käytetty.
Hyvinvointialueita valmistellaan ja kehitetään nopeasti: valtava määrä projekteja ja kriittisiä tehtäviä tulisi saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Näin ison kokonaisuuden hallinnassa projektisalkun merkitys on suuri. Ennen kaikkea se tarjoaa läpinäkyvän tilannekuvan toimeenpanoon ja parantaa poikkeama- ja haastetietoisuutta.
Projektien priorisointi, resursointi sekä aikataulut aiheuttavat haasteita lähes kaikissa organisaatioissa. Kun lisäksi liiketoimintalinjoja on useita, vaaditaan parhaita mahdollisia toimintatapoja ja välineitä. Valmet Automotivella projektisalkunhallinnan tarve heräsi alun perin eri liiketoimintalinjojen välillä jaetuista resursseista, joita täytyi pystyä ohjaamaan ja hallinnoimaan. Projektipäivillä aiheesta puhuu Project Portfolio Manager Sara Kössi, joka kertoo Valmet Automotiven matkasta portfoliohallinnassa.
Hyvinvointialueiden SOTE-uudistus ja kehittäminen vaatii arviolta yli 500 kehitys-, muutos- ja investointiprojektia. Valtakunnallisesti tämä tarkoittaa tarvetta yli 12 000:lle kokeneelle projektipäällikölle. Tilastollisesti joka kolmas projekti kohtaa suuremman haasteen kuin se pystyy projektin resursseilla hallitsemaan.
Hyvinvointialueen SOTE-valmistelu ja kehittäminen on vaativa ja ainutkertainen tehtävä, jossa kaikki roolit ovat uusia. Hyvinvointialueiden päätöksentekijät ovat uuden tehtävän äärellä, johtoryhmät ohjaavat uutta kokonaisuutta ja jokainen kehitysprojekti on organisaatiolle uusi. Organisaatiokulttuurin rakentaminen on alussa samoin, kun on uusi strategia ja uudelleen organisoitavat palvelut ja prosessit.
Tiesitkö, että yhden hyvinvointialueen valmistelu ja kehittäminen on yli 500 projektin kokonaisuus? Salkunhallinta tuo varmuutta muutoksen johtamiseen. Se antaa yhtenäisen tilannekuvan ja mahdollistaa läpinäkyvän viestinnän koko organisaatiolle. Tehokkuutta muutosjohtamiseen ja palvelujen yhteensovittamiseen tuovat hallittu resursointi, riskienhallinta ja priorisointi. Olemme koostaneet hyvinvointialueisiin ja Sote-uudistukseen liittyvän materiaalimme yhdelle teemasivulle. Sivulta löydät muun muassa asiakastarinoita, artikkeleita sekä aiheeseen liittyviä Whitepaper-aineistojamme. Tutustu sivuun tarkemmin tästä: Hyvinvointialueet ja Sote-uudistus teemasivu
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueita kehitetään nyt vauhdilla. Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Koska organisaatiot ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, on niiden kulttuurikin vasta muodostumassa. Siksi projektisalkunhallinnan käyttöönotto viipymättä on johtamisen ja onnistumisen kannalta loistava mahdollisuus.
Kuvittele se epätoivo, kun hyvinvointialueelle käynnistetty yksi yli 500 SOTE -kehitysprojektista, jonka hyvinvointialue laittoi alulle suurin toivein ja innolla, epäonnistuu täysin. Yleisesti on tutkittu, että lähes joka kolmas projekti epäonnistuu. Se tarkoittaisi tilastollisesti, että jokaisella hyvinvointialueella tulee vuoden 2023 aikana epäonnistumaan yli 100 projektia. Valtakunnallisesti tämä tarkoittaisi yli 2 000 SOTE-kehitysprojektin jäävän tavoitteistaan ja pahimmillaan epäonnistuvan täysin.
Hyvinvointialueiden valmistelu ja kehittäminen on valtakunnallisesti käynnissä. Johdettavana tulee olemaan paljon uusia tehtäviä, ja todennäköisesti kaikkea ei voida tehdä yhdellä kertaa. On tehtävä suunnitelmia ja kehitysohjelmia, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan ja joilla luodaan edellytykset hyvinvointialueen tehokkaalle ja laadukkaalle toiminnalle.
Monista projektiportfolion hallinnan työkaluista ja menetelmistä on nykyään tullut suosittuja. Yhä useammat yritykset ovat ottaneet käyttöön ammattimaisia projektiportfolion hallintatyökaluja ja prosesseja. Silti monet yritykset toteuttavat hankkeita ja käsittelevät portfolioita edelleen ilman erityisten työryhmien tai asianmukaisten menetelmien tukea. Miksi projektiportfolion hallinta on tärkeää? Tarvitseeko projektiportfolioiden hallintaa varten määritellä tai toteuttaa tiettyjä prosesseja?