Suomi kaipaa kipeästi kasvua. Uudet työpaikat näyttävät syntyvän pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin, mutta myös vakiintuneiden toimijoiden on tähdättävä kasvuun. Liiketoimintaa uudistavat kehittämis- ja investointiprojektit ovat kasvun lähteitä ja niiden valinnassa ja priorisoinnissa projektisalkku on tehokas johtamisväline.
Uudistumisen tarve
Perinteisten yritysten ongelmien taustalla on usein liian hidas tai myöhään aloitettu uudistuminen. Kirjassaan The End of Competitive Advantage Rita Gunther McGrath väittää, että kaikki kilpailuedut ovat väliaikaisia ja yhä nopeammin hiipuvia. Yrityksen on jatkuvasti arvioitava liiketoimintojaan, kehitettävä uutta ja luovuttava vanhasta toistuvissa ja osittain päällekkäisissä sykleissä.
Yritys, joka havahtuu kehitystarpeeseen liian myöhään, joutuu tekemään nopeita liikkeitä, joihin se ei ole valmistautunut. Yrityskaupat ovat yleensä ainoa nopean muutoksen keino, mutta niiden onnistuminen ei ole läheskään varmaa.
Kasvun luonne
Kasvu ei ole lineaarinen vaan dynaaminen prosessi, johon sisältyy oppimista, kokeilua ja virheitä. Professori Edward D. Hess on tutkinut poikkeuksellisesti kasvaneita yrityksiä (Harvard Business Review, October 10, 2011). Niitä yhdisti yksinkertainen, fokusoitu strategia. Niillä ei ollut ainutlaatuisia tuotteita tai palveluita. Ne eivät myöskään olleet poikkeuksellisen innovatiivisia tai visionäärisiä. Kasvajia luonnehti kuitenkin kasvuun tähtäävä ajattelutapa yhdistettynä systemaattiseen prosessiin ja kokeilevaan oppimiseen.
Projektisalkku on osa järjestelmällistä kasvun johtamista. Sen avulla yritys arvottaa ja valitsee kasvuhankkeensa, johtaa niiden kokonaisuutta ja tekee päätöksiä muuttuvan tilannekuvan mukaisesti.
Kasvuhankkeet projektisalkussa
Projektisalkku muodostuu ohjelmista ja projekteista, joita johdetaan kokonaisuutena strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritysjohdon tulee nyt painottaa kasvuun tähtääviä hankkeita, eikä tyytyä vain liiketoimintaa varmistaviin projekteihin.
Kasvun muodot ja aikajänteet
Kasvuhankkeet voivat tähdätä joko kasvattamaan myyntiä eri keinoin tai tehostamaan liiketoimintaa säästöin tai tuottavuutta parantaen.
Kasvuhankkeiden aikajänne vaihtelee. Yritys voi odottaa tuloksia nopeasti, muutamissa vuosissa, tai pidemmällä aikavälillä. Nopeasti tuloksiin pyrkivät hankkeet painottuvat helposti tehostamistoimiin. Myynnin kasvattaminen uusien tuotteiden lanseerauksin ja uusin markkina-avauksin on hitaampaa ja vaativampaa.
Kasvun tavat
Yritys voi tavoitella kasvua eri tavoilla, jotka voivat palvella sekä myynnin että tehostamisen tavoitetta. Kasvuprojektit voivat kehittää liiketoimintaa seuraavilla tavoilla:
- Parantaminen – Esim. toiminnan tai lopputuloksen laadun parannukset, prosessien nopeuttaminen, tiedonhallinnan tehostaminen, tuotannon kustannustehokkuuden lisääminen
- Innovaatiot – Tuote- tai palveluinnovaatiot, teknologiset innovaatiot, markkinainnovaatiot tai organisatoriset innovaatiot
- Laajennukset – Esim. markkina-alueen laajennukset, tuote- tai palvelulaajennukset, uudet markkina-alueet
- Strategiset ostot – Uusille maantieteellisille alueille kasvu, uudet asiakassegmentit, tuotteet, teknologiat jne.
Projektien priorisoinnissa kasvun tavat korreloivat yrityksen taloudellisten resurssien ja uudistumiskyvyn kanssa. Esim. lääketeollisuudessa uusien tuotteiden markkinoille tuominen on huomattavan hidasta verrattuna IT-kasvuyrityksen mahdollisuuksiin.
Kasvuhankkeiden riskit
Kasvuprojekteihin liittyvillä riskeillä on priorisoinnin näkökulmasta kaksi tärkeää ulottuvuutta: onnistuminen mahdollisuus ja taloudelliset vaikutukset. Projektien priorisoinnissa esim. seuraava kolmitasoinen luokittelu on käyttökelpoinen:
Taso 1: Hyvä onnistumisen mahdollisuus JA alhainen taloudellinen riski
Taso 2: Keskimääräinen onnistumisen mahdollisuus TAI keskimääräinen taloudellinen riski
Taso 3: Huono onnistumisen mahdollisuus TAI korkea taloudellinen riski
Toinen, täydentävä tapa kuvata projektin riskejä on arvioida sen tulosten, budjetin, resurssitarpeiden ja aikataulun toteutumisskenaarioita. Näistä asiantuntijat voivat muodostaa kolmen pisteen arviot: paras, huonoin ja todennäköisin skenaario.
Sopivuus
Edellä kuvattuja kriteereitä pitää täydentää sopivuusarvioinnilla. Onko projekti yrityksen strategian mukainen ja kuinka hyvin projekti sopii ydinkyvykkyyksiin, organisaatiorakenteeseen, kulttuuriin tai IT-arkkitehtuuriin? Salkussa on tärkeää myös tarkastella eri projektien yhteensopivuutta salkun muiden kasvuhankkeiden kanssa. Mainittuja sopivuuskriteereitä voi arvioida kolmiportaisella asteikolla: matala, keskitaso, korkea.
Kasvutehokkuus
Kasvuhankkeiden priorisoinnissa taloudelliset vaikutukset ja niiden toteutumiseksi vaaditut panostukset ovat tietenkin oleellisia kriteereitä. Näiden kuvaamisessa voi käyttää esim. arviointiasteikkoa 0-5. Asteikon ääripäillä on tällöin numeeriset arvot, esim. tarkasteltaessa aikaa positiiviseen kassavirtaan 5 voisi tarkoittaa alle 1 vuotta ja 0 yli 3 vuotta.
Kasvutehokkuuteen laskettavia tekijöitä ovat esim. taloudellinen tuottopotentiaali ja aika positiiviseen kassavirtaan. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä ovat toteutukseen tarvittava henkilömäärä ja rahoitustarve.
Kuva 1. Kasvutehokkuutta ja sopivuutta kuvaava nelikenttä.
Salkun priorisointi
Edellä kuvatuista kriteereistä voi muodostaa arviointikehikon, jonka perusteella johto voi valita ja priorisoida kasvuprojekteja (kuva 2). Kaikkien kriteerien arvot on saatava numeeriseen muotoon, jotta niiden avulla voi rakentaa käyttökelpoisia vertailuja.
Koska kasvu on dynaaminen ja kokeileva prosessi, johdon pitää priorisoinnissa sietää epävarmuutta ja antaa tilaa kokeiluille. Matemaattiset optimointimallit antavat hyvän pohjan päätöksenteolle, mutta niiden ei pidä antaa johtaa vain ”varman päälle”-päätöksiin.
Kuva 2. Kasvuprojektien arviointikehikko.
Kirjoittaja on Thinking Portfolion Senior Partner, M.Arch. Aarni Heiskanen. Artikkeli on Julkaistu Projektitoiminta-lehdessä 2/2015 (https://indd.adobe.com/view/025135ba-1440-430f-a81f-97ab954d66f6).
