Sote-uudistuksen myötä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa
Projektisalkku luo hyvät edellytykset uudistuksen läpiviennille jokaisella hyvinvointialueella. Projektisalkku selkeyttää muutosprojektien tilannekuvan sekä päätöksentekoa ja päätösten taustoja. Se mahdollistaa raportoinnin eri ohjaus- ja johtoryhmille.
Voidaanko hyvinvointialueiden toimeenpano tehdä yhdellä projektisalkulla?
On tärkeä suunnitella, halutaanko kehitystehtäviä toteuttaa yhdellä projektisalkulla vai useammalla? Tämä edellyttää projektisalkun määrittelyn niin, että yhden tai useamman tietomalliltaan erilaisen projektisalkun johtamismallissa huomioidaan alueelliset tavoitteet ja tarpeet.
Hyvinvointialueen johdolla tulee olla tiedossa mitä tulisi tehdä, jotta sille asetetut strategiset tavoitteet tulevat saavutetuiksi. Yhtenä suurimmista haasteista tulee jatkossa olemaan hyvinvointialueiden tavoitteiden ja strategian toimeenpano.
Mitä toimeenpano edellyttää?
Toimeenpano edellyttää toimenpiteitä kuten toiminnankehittämistä, organisaation uudistuksia, palvelukehitystä ja palveluiden yhteensovittamista sekä investointeja.
Tästä siirrytään seuraavaan haasteeseen. Kuinka hyvinvointialueen johto osaa priorisoida kehittämisen kohteen (=panos/tuotos/riskit), asettaa kehitystehtävälle oikeat tavoitteet, nimetä resurssit ja realistisen aikataulun? Näissä väärä valinta luo riskin kehitystehtävälle epäonnistua jo ennen kuin varsinaisia töitä on aloitettu.
Muutoshanke tai kehitysprojekti on tuomittu epäonnistumaan väärällä hetkellä ja väärässä paikassa, jolloin sitä ei pelasta edes paras projektipäällikkö.
Mikäli hyvinvointialueen johdolla ei ole näkemystä siitä, kuinka nykyinen kehittämistoiminta on painottunut ja priorisoitu tavoitteiden suhteen, miten avainhenkilöt ovat käytettävissä ja miten projektin pitäisi aikataulullisesti sovittua nykyhetkeen, ei johto voi luoda hyviä edellytyksiä onnistua.
Strategian kirkastus ei auta, kun on tekemisen ja toimeenpanon aika
Toimeenpanovaiheessa ei tulisi siirtyä takaisin terävöittämään tai kirkastamaan strategiaa. Silloin tulee priorisoida tekemisen kohteet järjestykseen, osoittaa resurssit ja aikataulu ja ryhtyä oikeasti tekemään.
Kun toimintaympäristö edellyttää strategian toimeenpanolta eri tavalla priorisoituja toimenpiteitä, uuden hyvinvointialueen johdolta tarvitaan nopeita päätöksiä. Ilman päätöksiä muutosta ei tapahdu toimenpiteissä. Projektit kun eivät muuta suuntaansa vaan ne etenevät alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Katsomalla olemassa olevaa Projektisalkkua, tulisi nähdä mihin suuntaan se on hyvinvointialuetta viemässä. Jos projektisalkku ei sitä viesti ja ohjaa, ei projektisalkkua ole parametroitu päätöksenteon ja tavoitteiden kannalta oikein.
On tärkeä arvioida, onko projektisalkku jo tuonut organisaation sen tavoitteeseensa, vai vieläkö ollaan matkalla sinne. Onko aika määritellä uudet tavoitteet, uudet kehitystoimenpiteet ja antaa niille oikeat prioriteetit?
Kun projektit tulevat maaliin ja tuovat hyvinvointialueen organisaatiolle mahdollistavia muutoksia, täytyy määrävälein vastaavasti katsoa, miten koko projektisalkun kannalta on onnistuttu, ja miten jäljellä olevat toimenpiteet jatkossa priorisoidaan.
