Mitä riskienhallinta merkitsee yrityksellesi? Onko se pakollinen paha vai nähdäänkö se vakuutuksena, jonka avulla yritys voi ennakoida ja reagoida riskeihin paremmin?
Tämänkertaisessa salkunhallintaa koskevassa artikkelissa pohditaan riskien ja riskisalkun merkitystä yrityksen liiketoiminnalle, sitä miten riskeihin voidaan varautua ja toisaalta mitkä ovat yleisimmät kompastuskivet yrityksen riskienhallinnassa.
Mitä riskejä tunnistat?
Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen eri toimintoja ja se liittyy aivan kaikkeen liiketoiminnassa.
Tyypillisimmät riskit liittyvät muun muassa yrityksen toimintaympäristöön, markkinoihin, kilpailijoihin, asiakkaisiin, toimittajiin, osaamiseen ja resursseihin, rahoitukseen ja taloudenhallintaan, toimituksiin, projekteihin, tuotekehitykseen sekä maineeseen.
Myös vastuullisuuden eri osa-alueisiin liittyvistä riskeistä, eli ESG-tekijöistä ja tietoturvaan liittyvistä riskeistä on muodostunut 2020-luvulla yhä kriittisempi, ellei jopa kriittisin osa yrityksen riskienhallintakokonaisuutta. Näitä riskejä ei yksinkertaisesti voi sivuuttaa.
Riskeillä on usein negatiivinen assosiaatio ja ne mielletään tyypillisesti liiketoimintaan ikävästi vaikuttavina asioina. Riskit ovat toki sitäkin, mutta myös positiiviset riskit ansaitsevat huomioarvoa. Positiiviset riskit tarjoavat yritykselle iloisia mahdollisuuksia. Entä jos kysyntä ylittää ennusteet? Entä jos projekti valmistuu aikataulusta etuajassa? Entä jos tarjoutuu odottamaton mahdollisuus laajentaa yrityksen toimintaa?
Yhteenvetona todettakoon, että liiketoiminnasta ei löydy sellaista toimintoa, josta riskejä ei löytyisi – olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia riskejä. Tässä artikkelissa pohditaan kuitenkin niitä riskejä, joilla voi olla negatiivinen vaikutus liiketoimintaan.
Riskienhallinta on priorisointiongelma
Usein riskienhallinnan laiminlyönti ei ole kiinni siitä, etteikö asiaa tunnistettaisi tärkeäksi osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Oleellinen osa johtamisessa liittyy nimenomaan riskien tunnistamiseen, mitigointiin, skenaariotyöhön ja eri vaihtoehtoihin varautumiseen. Ongelmaksi muodostuukin priorisointi.
Thinking Portfolion Tulevaisuuden salkunhallinta -haastattelututkimuksessa (2021) selvitettiin salkunhallinnan asiantuntijoiden näkemyksiä riskienhallintaan liittyen. Riskienhallinta tunnistetaan tärkeäksi, mutta aikaavieväksi, jopa alhaista välitöntä hyötyä tuottavaksi osa-alueeksi. Kun hyöty ei ole välitöntä ja näkyvää, asiaa ei priorisoida.
Riskit ovat toki abstrakteja asioita – kunnes riski laukeaa ja yritys kohtaa kriisin. Tällöin riskistä tulee hyvinkin kosketeltava. Kriisitilanteessa johdon näköala voi lyhentyä ja pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa muun liiketoiminnan. Voi syntyä katkeamaton oravanpyörä, jolloin siirrytään yhden toteutuneen riskin hallinnasta toisen toteutuneen riskin hallintaan. Etukäteen suunnittelulla, seurannalla ja ennakoinnilla yrityksen reagointi- ja suorituskykyä oltaisiin voitu parantaa.
Riskien laukeamisella voi olla kauaskantoiset taloudelliset tai maineeseen liittyvät seuraamukset, joita yritys voi joutua korjaamaan vuosien ajan. Joskus riskien toteutumisesta voi seurata yrityksen tulevaisuuden kannalta jotakin peruuttamatonta.
Huolella tehdyn riskienhallinnan voikin nähdä eräänlaisena vakuutuksena yritykselle.
Riskisalkku tukee tiedolla johtamista
Ei ole kovinkaan harvinaista, että riskejä hallitaan isossakin yrityksessä taulukkolaskentaohjelmalla. Sarake riskille, sarake riskin mitigointikeinoille, sarake riskin todennäköisyydelle ja niin edelleen.
Näiden dokumenttien ongelmana on se, että niitä on hankala ylläpitää ja ne harvoin integroituvat yrityksen muihin järjestelmiin. Tällöin riskien riippuuvuudet yrityksen liiketoiminta-alueisiin on vaikea tunnistaa. Näkyvyys organisaation sisällä voi jäädä riittämättömäksi. Voisi myös ajatella, että tällaisen tiedoston lähettäminen sähköpostissa on itsessään jo riski, sillä vääriin käsiin joutuessaan dokumentti sensitiivisine liiketoimintatietoineen voi aiheuttaa paljon harmia yritykselle.
Riskisalkku antaa hyvät raamit riskienhallinnalle. Yhteen paikkaan keskitetty tieto tukee tiedolla johtamista ja linkittää yrityksen eri osa-alueet yhteen. Salkku antaa näkymän trendaavista riskeistä ja toimii hälytyskellona, jos sama riski alkaa toistumaan yrityksen liiketoiminnan usealla eri osa-alueella. Hyöty korostuu etenkin silloin, kun yritys on ”salkuttanut” muitakin toimintojaan, kuten projektinhallintaa tai tuotekehitystä. Tällöin puhutaan monisalkunhallinnasta.
Riskisalkku voi tuoda johdolle näkyväksi esimerkiksi asiakkaisiin, tuotteisiin ja kannattavuuteen yhteisesti liittyviä seikkoja. Tämä helpottaa strategista päätöksentekoa.
Esa Toivonen Thinking Portfoliolta näkee riskienhallinnan oleellisena tekijänä yrityksen päätöksenteossa: ”Riskienhallinta on ennakoivana kontrollina mukana päätöksenteossa, kun priorisointia tehdään. Riskit ovat priorisoinnissa tuotto- ja panossuhteen kanssa kolmas osatekijä. Johtamisen ja hyvän monisalkunhallinnan kannalta on tärkeää ymmärtää, että tilanteet muuttuvat koko ajan. Tästä johtuen priorisointi on jatkuvaa aktiivista päätöksentekoa ja viestintää. Mitä paremmin organisaatio kykenee riskejään hallitsemaan ja ennakoimaan, sitä parempi on panos-tuotos-suhde.”
Kaikki lähtee johdon mindsetistä
Riskienhallinnan kannalta oleellisinta on ennen kaikkea johdon myönteinen mindset riskienhallintaan liittyen. Kuten kaikella toiminnallaan, myös asenteilla riskienhallintaa kohtaan johto näyttää esimerkkiä hyvästä toimintatavasta muualle organisaatioon. Voidaan jopa puhua eettistä johtajuutta edistävästä toimintatavasta; ongelmia ei lakaista maton alle, vaan riskit tuodaan rohkeasti esille ja keskustellaan asioista läpinäkyvästi.
Riskitietoisuus ja ymmärrys siitä, miten riskejä voi hallita, antaa jokaiselle organisaation henkilölle hyvät lähtökohdat hallita riskejä omalla vastuualueellaan. Oikealla mindsetilla ja hyvää esimerkkiä näyttämällä johto kannustaa organisaation jokaista henkilöä avoimeen tiedonjakamiskulttuuriin myös riskeihin liittyen.
Riskienhallinnan ei tarvitse olla asia, jota vain pieni rajattu joukko yrityksessä ymmärtää. Terve riskitietoisuus parantaa yrityksen toimintaa kaikilla sen alueilla.
Terhi Aspola-Soto
Aktiivinen työelämä- ja talousbloggaaja
